Tiedän,
tai ainakin luulen, että on monia muitakin, jotka ovat jääneet
koukkuun kevääseen. Kuka jää koukkuun milloin mihinkin. Kevään
koukussa on ainakin vallan hyvä olla. Jollakin on hyvä olla myös
talven, kesän ja syksyn koukussa. Kevät on paras, silloin luonto
rävähtää uuteen elämään niin täällä kuin Suomessakin . Se antaa myös omaan elämään löytämisen riemukasta
iloa.
Tässä omia kevään ilojani, näitä kevään koukkujani.
Karvapiikkivihma,
Calicotone villosa, tämä jos mikä räjäyttää
kevään pankin. Kuivilla rinteillä, jotka kuin varkain muuttuvat
kullankirjaviksi. Se jäykkä kuiva, piikkinen, vaateita ja käsiä
repivä pensas saa kaiken anteeksi kun se kirjoo rinteitä hohtavalla
kultaharkon värillään. Ei enää muistakaan miten mitätön pensas
se olikaan joku aika sitten.
Napolinlaukka,
Allium neapolitanum,
tästä laukasta en tiedä käytetäänkö sitä lääkinnällisiin
tarkoituksiin niin kuin serkkuaan Ruoholaukkaa eli Ruohosipulia ja
Valkosipulia. Tämän leikkauspinnasta käsiin jäävä neste haisee
kuin raato. Kestää muuten vaasissa kauan, eikä sitten enää
haise.
Kyproksen
hietavalesahrami, Romulea tempskyana,
tämä pieni sininen kaunotar hurmasi minut heti ensimmäisenä
Kyproksen keväänä, eikä hurma ole haalistunut vieläkään. Tämä
on kuin kanttarelli, kun ensimmäisen havaitsee, havaitsee kohta
toisenkin.
Rohtomandrake,
Mandragora officinarum,
tämä tunnetaan Suomessa myös nimellä
Alruuna
ja Lemmenmarja. Se on perunan sukulainen, ja tavataan
luonnonvaraisena Välimereltä Himalajalle ulottuvalla alueella.
Sinialpi, Anagallis foemina, tällä kasvilla on vaihtoehtoinen nimi Sinipunka, minusta Sinialpi on parempi. Nämä siniset silmät keskellä vihreää heinikkoa eivät oikein punkalta näytä.
Kilpiapila,
Trifolium clypeatum, tämä
on kevään
ensimmäisiä
apiloita täällä. Kasvaa rehevässä heinikossa, eivätkä kukat
aukea paljon tätä suuremmiksi.
Valkoemäkki,
Fumaria capriolata,
Kanariantaatelin
runkoa vasten aseteltuna. Suomessa
tavattava punakukkainen Peltoemäkki,
Fumaria
officinalis
on vanha lääkekasvi ja pahojen henkien manaukseen liittyvä. Liian
suurena annoksena se on jopa tappava, saattaapa tämä Valkoemäkkikin
olla tujua liikaa annosteltuna,
eipä kokeilla.
Silkkipensas,
Grevillea johnsonii, tämä
pieni puu kuuluu Proteakasveihin ja on täällä harvinainen, olen
huomannut vain kahdessa paikassa tämän
erikoisen pikkupuun.
A
Meillä täällä pisti taas pakkaset ja olikin ihanaa katsella sinun keväistä kukkaloistoasi.♡ Oijoi nuo karvapiikkivihmat vuorenrinteillä keltaisenaan!
VastaaPoistaKevät on niin ihanaa aikaa,odotan kärsimättömästi.😊
Ahaa, sinäkin olet jäänyt kevään koukkuun, ainakin nyt kun sitä oikein odottaa. Kiitos innostasi.
PoistaKevät on kyllä ihana täällä itäisen Välimeren alueella. Kauniita kuvia olet ottanut.Oikein mukavaa loppuviikkoa sinulle:)
VastaaPoistaKiitos samoin hyvää viikonloppua itsellesi. On tämä hurmaavaa aikaa täällä, kun ei ole vielä helteitä!
VastaaPoista