Taas
on se aika, joka täällä on erilaista kuin kotimaassamme. Me
suomalaiset tiedämme aika vähän karnevaaleista; brasilialaisia loisteliaita kuvia
vähäpukeisista kauniista naisista ja rytmikästä musiikkia. No,
täälläkin on kyllä värikkäitä asuja ja musiikkia, mutta korvatulpat olisi paikallaan.
Viivähdimme
vain hetken karnevaalimetelissä, katsellen karnevaaliporukan
valmistautumista kulkueeseen. Sekin riitti meille, värikästä ja
äänekästä menoa oli. Nuorisoa, koululuokkia yhtenäisissä
asuissaan, menoa ja meininkiä!
Toinen
hauska ilmiö täällä on Vihreä Maanantai, se aloittaa
paaston, nyt se oli 11.3. Silloin perinteen mukaisesti syödään
luonnossa, grillataan mustekalaa ja lennätetään leijoja.
Kyllä
niitä syöjiä olikin, sillä kymmenen kilometrin matkalla oli monia
porukoita syömässä luonnonhelmassa, puistossa, viljapellossa, joen
varrella, työpaikan pihalla, omalla pihallaan, parkkipaikalla,
vapaa-ajan asunnolla. . . Kuitenkin aina ulkona!
Oli
hauskaa ajella ja tervehtiä iloisia porukoita, kutsuja joukkoon sateli
meille. Kerran eräs mies kiikutti pienen drinkin meille tielle asti,
kun ei liitytty joukkoon.
Hassunhauska päivä. A
