Se yksi puu!

Se yksi puu ylitse muiden, se yksi puu patojärven rinteellä elää nyt elämänsä kevättä.

Se on saanut odottaa sitä kauan, mutta kärsivällisyys palkitaan!

Tänä keväänä se on MANTELIPUIDEN KUNINGATAR, kuin morsian,

ja oli meidän onnemme,

että juuri tänä keväänä me kohtasimme! 

Kiitos!

A.

Mustan kissan tango

Kuka muistaa kappaleen "Mustan kissan tango"? Voisihan se näyttää juuri tällaiselta auton katolla. Hyräilin sitä hiljaa kuvatessani ja se riitti kissalle. Tässä keväistä ilakointia Minin katolla.

Hieno auto, kiiltävä katto, täältä näkee hyvin,

näkee vasemmalle,

näkee oikealle,

nyt näkyy pulukin,

näen sinut,

nyt puutuu jo paikat,

syvä venytys auttaa,

unettaa jo kovin,

en jaksa, unoset odottaa,

menikö hyvin?

eikös tämä jo riitä!

Vuoren lumoissa

Mikä on vuoren lumo? Täällä meillä katseen kohteina on usein meri ja vuoret, meille suomalaisille kuin järvet, harjut ja tunturit. Ne viehättävät, ovat aina viehättäneet. Täällä on helppo samaistaa järvi ja meri, harju, tunturi ja vuori. Olen jo lapsena kiivennyt harjulle laulamaan "Kotimaani onpi Suomi", samoin lehmähaan suurella kivellä olen laulaa hoilottanut ja savupiipun päähänkin isä nosti minut laulamaan, siis korkealla vuorella sain olla. Tätäkö on vuoren lumo?

Meillä on päivittäisten pyöräretkiemme varrella aina näkyvissä vuoria, usein myös meri.

Diplorotsosvuori on läheisyydessä korkein vuoremme, lempivuoremme, se näkyy laajalle mutkaisten pyöräilymaastojen varrella, milloin ähellämme sen jyrkkää serpentiiniä ylös, milloin viiletämme korvat viheltäen vauhdilla alas. Siksi sen rinteillä huomaa vuodenaikojen vaihtelunkin selvemmin.

Maaliskuussa kukkiva Keisaripuu, Paulownia tomentosa 

peilaa itseään Diplorotsosvuoren silhuettia vasten.

Satoja vuosia vanhat oliivipuutkin kuuluvat tomerana vuorten väliseen laaksoon, ovat kuuluneet ja tulevat kuulumaan vielä satoja, satoja vuosia, ellei se ylen viisas ihminen . . .

Amathusvuori on toinen lempivuoristamme, sen ympärillä sijaitsevat myös Amathuksen kaupunkivaltion rauniot. 

Viime talvena kerran yllätyimme Pohjoisen Amathuksen raunioilla poliisin keltaisesta nauhasta. Vuorelta oli vierähtänyt monien tonnien painoinen lohkare alas! Se oli pomppinut kuin suuri lumipallo tehden rinteeseen suuria koloja. Siinä se nököttää varmaan tuhat seuraavaa vuotta, ellei saa seurakseen toisia pudokkaita.

Onko koti vuorenrinteellä jotenkin erilainen tunnelmaltaan kuin tasaisen maan koti? On siellä ainakin tilaa lepuuttaa silmiään ja unelmoida. Näin uskoo tällainen tasamaan tallaaja Suomesta.

Kuljemme kohti karnevaaliaikaa . . . A

Luontoihmisen harmitusta

Luonto on vapaata riistaa, kenelle vaan. Harvoin tullaan kovistelemaan pienistä rikkeistä. Pieni harmi voi näyttää pieneltä jonkun mielestä, mutta jonkun toisen mielestä se ei ole pieni. Minä kuulun nyt tuohon jälkimmäiseen joukkoon.

Meillä on Germasogeian padon alapuolella pieni luonnontilainen alue alkuperäisine kasveineen. Siellä on keväisin oikea lajirunsaus, valtava vihreä maailma. Moni muukin on käynyt siellä käyskentelemässä ja kuvaamassa keväisen paratiisin tunnelmaa. Se on myös viehättävä Vihreän Maanantain keidas.

Nyt on toisin. Marraskuun 22. päivä näimme kuinka alue myrkytettiin, niin, myrkytettiin. Samasta paikasta otetut kuvat kertovat myrkytyksen, tämän päivän harmauden ja viime kevään "Vihreän Maanantain" tunnelman.

Ensimmäisen kerran neljäntoista vuoden aikana kävi näin, nyt ei kukaan saa nauttia tästä keväisestä paratiisista. Vihreän Maanantain suosittu kaunis ruokailupaikka jää tyhjäksi tänä keväänä.

Tosin alueelle johtava siltakin on padon juoksutuksen takia romahtanut. Samaan aikaan kaupunginjohtaja kertoo lehden sivulla, että Limassolista tulee "Vihreä kaupunki", myrkylläkö?

Jättikämmekkä, Barlia robertiana, päätti uhmata myrkkyä ja nostaa upeana kukkavanansa alueen ainoana. Varsinainen mielenosoittaja!

Nyt vain toivomaan, että alue heräisi yhdessä yössä kevään entiseen loistoon. 

Syyrian kämmekkä, 

Orchis syriaca

Kampasarjaputki, 

Scandix pecten-veneris

Napolinlaukka, Allium neapolitanum

Karmelinvuoren orho, 

Ophrys flavomarginata

Jaloleinikki, Ranunculus asiaticus

Ja samana yönä siltakin tulisi ennalleen, siinä toivossa on hyvä olla ja odotella! Odotellaan, ihmeitä on kuulemma joskus tapahtunut, en nyt muista missä . . 

A