Tässä
vaiheessa, kun tuleva talven matka Kyprokselle on jo järjestyksessä,
nousevat paikalliset olosuhteet taas ajatusten pintaan. Kuinkahan
kuumaa, kuinka kuivaa, kuinka paljon muutoksia olosuhteissa on
tapahtunut? Onko vuosien asunto kokenut muutoksia, kai se on
olemassa?
Vilkaisu
säätietoihin osoittaa, että onnellisten saarella on taas ollut
eteläisen lämmintä. Varmaan moni kesälomailija on joutunut
läträämään aurinkovoidetta nahkaansa litratolkulla, elleivät
sitten ole osanneet varautua muutamaa viikkoa ennen tuloa runsaalla
D-vitamiinipaukulla. Yli 35 asteen lämpötiloissa eivät kuitenkaan
pohjoisen lapset ole niitä virkeimpiä!
Lämpötilat
ovat kesä kesältä lähes samanlaisia, yhtä kuumia, mutta juoma-
ja kasteluvesi on joskus varsin vähissä, onhan vettä jouduttu
säännöstelemäänkin. Nyt näyttää vesitilanne liukuvan
hälyyttävään suuntaan. Vielä on odotettaviin sateisiin aikaa
yli neljä kuukautta ja tällä hetkellä on eteläisissä altaissa
vettä parisenkymmentä prosenttia täysistä ja Germasogeian
altaassa alle 20% , kun viime vuonna samaan aikaan täyttöaste oli
lähes 65%. Tuo viittaa kuivaan talveen putkistoissa ja
säännöstelyyn.
Germasogeian
altaan pohjoisosassa on varmaan paljastunut pohja. Tuo näkymä
muistuttaa kuun pintaa. Luontopolkua ei ympäröikään vesi, vaan
harmaa halkeileva kuivunut savi. Kalastajat ovat saaneet siirtyä
eteläisiin syvimpiin kohtiin, jos siellä ovat ollenkaan. Edellisen
kuivan kauden tullessa eräs kalastaja kahlasi syvempiin vesiin ja
jäi pohjaliejuun kiinni. Helikopterin avustamana hänet ongittiin
kuivalle maalle.
Jalo-
ja harmaahaikarat ovat luultavasti muuttaneet muille altaille, joissa
vielä on vettä riittävästi, ellei sitten olekin niin, että
vähenevä vesi paljastaa helppoa ravintoa niille.