Niin se vaan on, tämä alkaa jo tuntua omalta, tämä elämä täällä. Lämmintä ja kuivaa, vieläkin. Odotellaan kevään merkkejä, odotellaan yhtä kunnon sadepäivää.
Jokapäiväiset koronauutiset Suomesta ja maailmalta saavat mietteliääksi. Onkohan muillakin samoin kuin meillä, kun on poissa kotimaasta, seuraa kotimaan ja maailman uutisia vielä tiiviimmin. Pakolaistilanteen uusi vaihekin mietityttää, pitkäänkin.
Mutta tämä on se aika, jota me elämme, tahtoi tai ei. Helpompaa on tahtoa.
Oikeastaan on aika hauskaa olla suosittu, suosittu jonkun kissan mielestä. Eräänä aamuna meille oli tuotu lahja, terassin oven takana matolla oli puoliksi syöty sisilisko.
Eikä siinä kaikki, suosionosituksena saimme eräänä aamuna vielä lahjaksi hiiren. Toivottavasti lahjat loppui näihin, lahjojen saamisellakin on sentään joku raja. Entäs jos joku aamu onkin 10 hiirtä ja sisiliskoa kynnysmatolla! Silloin saa jo kiljua vielä enemmän, oikein kunnolla, IIK!
Mainio eväspaikka on varjoisa Onesimos-teatterin katsomo näinä kuumina päivinä. Jo meren näkeminenkin vilvoittaa. Tässä teatterissa oli silloin ”hyvinä aikoina”, kymmenen vuotta sitten, joka sunnuntai kansantanssi- ja musiikkiesityksiä ja katsomo oli täynnä. Nyt meitä on joskus vain me kaksi evästauolla ennen kuin taas matka jatkuu.
Ystävämme sai idean n. 7 vuotta sitten. Hänen isänsä omistaa karun kuivan niemen patojärven rannalla. Ystävämme näki sielunsa silmin siinä mahdollisuuden. Niin tämä nainen on toteuttanut sen, vuosi vuodelta lisää tehden ja teettäen. Paikka ei tule koskaan valmiiksi, hän sanoo, se elää koko ajan. Hänellä on kädet aina mullassa ja ideoita kuhisee koko ajan. Sen oikeastaan tuntee, kun näkee hänen intonsa, tehdä vielä jotain kivaa lisää ja lisää.
Portin ulkopuolella tienvierellä tervehtii ohikulkijoita tyypillinen pikkukirkko, joskus siellä palaa öljylamppukin.
Karu
maapläntti on muuttunut kuin kukoistavaksi satumaaksi. Ystävät ja
sukulaiset kokoontuvat tänne jakamaan juhlaa, esimerkiksi kun on
Vihreä Maanantai, paikalla on iloista porukkaa vauvasta vaariin ja
mummoon. Olemme saaneet olla kerran mukana, olimme menossa Akrountaan
ja meidät huikattiin joukkoon. Hauska olikin liittyä iloiseen
seuraan.
Nyt kun olemme olleet poissa vuoden, on tänne ilmestynyt kirkko ja hieno antiikin pilaristo! Kirkko on sisältä vielä hiukan kesken, mutta valmistuu varmaan pikkuhiljaa. Voi vain kuvitella mitä kaikkea tässäkin kirkon ympäristössä on mahdollista tapahtua. Alue kirkon ympärillä on avara ja pääsy paikalle on esteetön. Mitähän tämän talven aikana näemmekään kun ajamme paikan ohi?
Paikalle on kasvanut mahtava määrä hedelmäpuita, oliivipuita, kukkivia pensaita, köynnöksiä, pieni vesiputous ja tietenkin kultakaloja, eihän vesiputousta ilman kultakaloja voi ollakaan, eihän. Lapsille on satulinna tai kaksi, aikuisille istuinryhmiä.
Parasta on kuitenkin ympärillä oleva maisema. Paikassa ei asu kukaan, aita ei ole kummoinenkaan este, jos joku haluaisi tehdä tuhoja. Suomessa ei tällainen paikka säilyisi vahingoittumattomana, miksi täällä, en tiedä. A
Muutama kuva tässä vielä paikan parhaillaan kukkivista kasveista.
Aitojasmiini, Jasminum grandiflorum
Sukaattisitruuna, Citrus medica
Koreaköynnöskuusama, Lonicera periclymenum
Onpa siellä kaunista! On niitä ahkeria puurtajia innostuneena laittamaan monenlaista.
VastaaPoistaOnhan se hyvä kun on joku "ystävä" joka hävittää tuhoeläimiä, mutta ehkä ei sisilisko tietääkseni olisi tuholainen, päinvastoin.
Eipä taida loppua tuo taudin leviäminen vaikka kuinka rokotettaisi, en tiedä eikö ne vois muuttaa sitä rokotetta vastaamaan eri varianttia. On päättäjillä ongelmia, että mitä tehdään.
Niin, näitä korona-asioita moni meistä miettii. Olemme niin ison asian edessä, että ei ole yhtä viisasta ehdotusta. Ongelmia on, onneksi on myös viisautta. Iloa sinulle ja kiitos ajatuksistasi, hyvää marraskuuta!
VastaaPoistaOnpa hieno paikka, ja kaunista:) Viime vuonna poimin erään pihan puusta pari sukaattia, mutta niistä ei kauheasti voi mitään tehdä, paitsi ehkä hillota niitä kuoria. Täällä sukaattisitruunat ovat tärkeässä asemassa Lehtimajajuhlan yhtenä symbolina, joten niitä puitakin on sitten aika paljon.
VastaaPoistaTäälläkin niin kuivaa ja sadetonta ja epätavallisen lämmintä. Onkohan tulossa kuiva talvi...Voi hiirtä...Täällä taloni ympärillä näin yhtenä päivänä kuolleen hiiren, tai sitten pienen rotan, en osannut sanoa kumpi, ja nyt on sitten talon ympärillä sellaisia laatikoita joiden pitäisi estää rottien tulo. Täällä kun lähellä kaivellaan maata tulevan kevytraitiotien vuoksi, niin rotat lähtevät liikkeelle.
Täällä on nyt koronaluvut hyvässä mallissa eli alhaisia, mutta ei sitä tiedä jos tulee vaikka uusi aalto,mutta toivottavasti ei.
Kaunista viikkoa sinulle Kyprokselle.
Täällä en ole nähnyt missään muualla sukaattisitruunoita, valtavia jötiköitä ovat. En tiedä mitä näistä tehdään, vai tehdäänkö mitään? Kiitos kauniin viikon toivotuksesta, tänään ei ollut kaunis päivä, oli hirveä tuuli, kaikki lensi, hiekka, roskat, oksat, muovipussit, palmutkin kahisivat kuin meri. Ei tehnytkään mieli pyöräretkelle. Huomenna uusi parempi päivä, samaa toivon sinulle. Odotetaan edes yhden päivän sadetta, saadaan kevät alkamaan!!
VastaaPoista