keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Elämä on pyörien päällä



Näin sanotaan lähinnä autoiluun liittyen. Meilläkin elämää on paljon pyörien päällä. Ilman niitä elämä kaventuisi, uteliaisuudelle ei jäisi niin paljon ulottuvuuksia. Jokainen päivä on uusien näkymien päivä. Tuntuu kuin taivas olisi auki kun on pyörät alla.

Luonto vain odottaa meitä näyttääkseen kasvun, kitumisen tai kuoleman merkkejä. Tämä syksy on näyttänyt monta kuoleman merkkiä. Niin monet puut, pensaat ja joutomaan rikas kasvullisuus on saanut antaa tilaa rakentamiselle, pientaloille, (jotka tosiaan eivät ole pieniä!), kerrostaloille, tornitaloille. . . loppua ei näy. 







Evästauko Kaupunginpuistossa antaa junaelämyksen!



Muutokset tapahtuvat nyt nopealla aikataululla. Vielä pari vuotta sitten oli huomattavasti hitaampaa tämä tahti. Voikohan tahti vielä tästäkin kiihtyä? 













Raha on liukasta liikkumaan ja saa näkyviä muutoksia aikaan. Pyörien päällä näitäkin muutoksia huomaa herkemmin. Maanviljelijän arki näkyy täälläkin pyöräilijän silmään mainiosti.









Kissat vartioivat evästaukoamme kärsivällisesti.




Muutosta on myös pyöräilijöiden määrässä tapahtunut. Kymmenen vuotta sitten olimme kummajaisia, nyt saattaa päivän mittaan tavata muitakin pyöräilijöitä.









Patojärven ympäristöstä löytää aina mielenkiintoisia kohteita.





Kilpapyöräilijöitä täällä käy ympäri vuoden harjoittelemassa, se onkin aivan eri juttu, niitä näkyy pääteillä joskus suuriakin ryhmiä. 








Löytyi kujalle hyljättynä jonkun entinen aarre, viritetty viimeisen päälle!




Meidän kulkureittimme on pienillä teillä ja poluilla. Rengasrikkoja putkahtaa, hyvä jos kotiin saakka pumpaten selvitään, aina ei. On paljon piikkipensaiden kovaakin kovempia renkaantuhoojia. 
A










4 kommenttia:

  1. Minunkin alueellani on tapahtunut niin paljon muutoksia. Kun muutin tähän kotiini 11 vuotta aitten kadun toisella puolella oli villiä luontoa, jossa näin joskus kettujakin, ja oli siilejä, ja villiherneitä ja muita villivihanneksia. Nyt samalle alueelle on rakennettu ja rakennetaan vaikka mitä ,eikä siiliä eikä kettuja enään näy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, niitä villivihanneksia minäkin mieluusti poimin, fenkolin versot ja kiiltomalvan lehdet. Fenkolin versoja jo hiukan sain eväsleipien väliin, kerran. Kiiltomalva rynnistää ihan kohta vauhdilla.

      Poista
  2. Taitaakin olla yleismaailmallista tämä hillitön rakentaminen.Meilläkin kaatui juuri valtava metsänkulma tuosta vierestä ja taloa nousee!Mietin,että marisevat kun väestönkasvu hiipuu hiipumistaan,niin mihin ihmeen tarpeeseen näitä taloja nousee...jotenkin tuntuu,että ihan holtitonta jo.Merellinen maalaismainen Espoo on kohta tuhottu aivan täysin entisajan tunnelmaltaan.On metroa ja sun muuta,joita ilmankin olisi pärjätty vallan mainiosti ja ehkä jopa paremminkin.Huh tätä ihmisen meininkiä...
    Pyörän päältä varmasti näkee ja kokee paljon!

    VastaaPoista
  3. Kyllä pyörän päällä näkee, saa olla tarkkana kun kaduille rönsyää rakennusmateriaalia, betonirautoja ja -raudoittajia, betoniautot ja betonipumput ja nosturit. Siinä vaan puikkelehditaan kaiken keskellä ja äkkiä pois-tyyliin. Kyllä meille tietä annetaan ja kunnioitetaan.

    VastaaPoista