maanantai 5. marraskuuta 2018

Luontopolun uusi elämä

Kirjoitin 6. helmikuuta 2017 hätähuudon Germasogeian Luontopolun rappion johdosta. "Mitä me olisimme ilman luontoa".
Mikä yllätys! Nyt kävimme oppaan ja ryhmän kanssa siellä ja koimme mukavan yllätyksen!







                                                                                                                                                                               Vielä keväällä siellä kaikki oli rempallaan, mutta nyt aivan toisin. Alueen nimikyltitkin oli nostettu pystyyn ja valettu betoniin. Rinteen kivinen jyrkkä nousu oli saanut tukevat puiset askelmat ja jyrkänteen reunalla kulkeva polku kunnon kaiteet!












Jyrkänteen reunan polun kaiteet oli lahonneet ja osin pudonneet jyrkännettä alas. Ylhäällä näköalapaikan katos oli saanut hajotetun penkkilaudan tilalle uuden ja tukevan laudan, samoin katkennut tukipilari oli uusi ja ryhdikäs.









Keväällä vielä kivinen nousu oli keljun jyrkkä vierivien kivien vuoksi. Alas laskeutuminen siitä oli ihan vaarallistakin.











Mitä muuta voi sanoa kuin kiitos ja eläköön luonnon puolesta. Moni muukin oli varmaan vuosien saatossa toivonut alueen kunnostusta. Kaikki me voimme olla tyytyväisiä lopputulokseen, no, pensaiden ja puiden nimikyltit voisi kyllä uusia ja laittaa oikeille paikoilleen. Ehkä se onkin seuraava toimenpide. Luonto järjestää uusia paikkoja kasveille ja hävittää entisiä.




Kaksi kertaa kuukaudessa sinne viedään kuitenkin ihmisiä oppaan johdolla. Oppaalta vaaditaan aina viisautta ja joustavuutta selittää näkymiä, etenkin kun kasvi ja kyltti eivät kohtaa.

Mutta nytkin tämä tuntuu jo hyvältä luontoihmisestä. Ei haittaa, vaikkei kasveja paljon vielä näkynytkään, niitä on ilo odotella. A

4 kommenttia:

  1. Onpa kiva kuulla että luontopolku kunnostettiin, ja nyt tuolla on varmaankin mukava kävellä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaahan se vasta sitten oikein onkin, kun kevään kasveja pukkaa ja yllätyksiä löytyy pitkin matkaa. On kuin vanhoja sydänystäviä kohtaisi! Niitä on hauska käydä kurkkimassa joko, joko ?

      Poista
  2. Hienoa, että saivat korjattua!
    Vaikkakin Euroopan sivistyksen sanotaan olevan alkujaan lähtöisin Kreikasta,taisi aika pitkälti jäädä niille sijoilleen.;)
    En sano tätä pahansuovasti, mutta asuessani Kreetalla kauhistutti kovasti kreikkalaisten suhtautuminen eläimiin ja luontoon noin yleisesti ottaen.Poikkeuksia tietysti löytyi.Toivon, ettei sinulla ole vastaavia kokemuksia siellä Kyproksella.
    Mahtavia herkkuja olet kuvaillut edelliseen postaukseesi!<3

    VastaaPoista
  3. Samoja kokemuksia on, joskus se tuntuu pahalta, kulttuurieron piikkiin on pakko laittaa, sen sietää paremmin silloin, eikös niin? Luonto on vielä meidän kaikkien ilona täällä ja siellä. Onneksi ei kukaan ole keksinyt ottaa siitä maksua, vaikeaa se olisikin. Kiitos kauniista sanoista.

    VastaaPoista