maanantai 28. lokakuuta 2019

Kauniin ruskan Suomesta Välimerellie


                                 Saderintama kaukana merellä vangitsee katsojan

Heippa, täällä ollaan taas! Edessä neljästoista talvemme Onnellisten Saarella! Hiukan aina jännittää, mitä talvi tuokaan tullessaan. Tämä on suomalaiselle erilainen kulttuuri, mielenkiintoinen kuitenkin. Uteliaisuutemme tätä Välimeren pohjukan saarta kohtaan jatkuu. Kiitollisin, odottavin ja uteliain mielin aloitamme taas talvenvieton. Yritämme selvitellä itsellemme monia asioita, esimerkiksi miltä ilmastonmuutos täällä näyttää, onko jotain minkä me talven kuluessa ehkä siihen liittyen huomaamme?
Kauniin kotipihan ruskan jätimme taaksemme

Viime talvena näkyi eräs muutos jo, saimme nimittäin vettä, vesipula väistyi saarelta. Sadepäiviä oli koko talvena 23, edellisinä talvina niitä on ollut 10-14. Siihen saatiin jatkoa, sillä paikallisessa lehdessä oli maininta heinäkuun alussa, että Kyproksella satoi kesäkuussa 300 % enemmän kuin normaalisti. Mutta kun se kesäkuun normaali sademäärä on 3 mm, niin ei se 300 % ole paljon suomalaisen mielestä.




             Germasogeian patojärvi nyt lokakuussa




Oma lähipatoaltaamme Germasogeian altaan täyttöaste oli 25.10. 70,5 %, viime vuonna samaan aikaan se oli vain 0,5 %, siis vain lätäkköjä patoaltaan laajalla pohjalla! Vesipulaa ei tarvitse pelätä saaren viljelijöidenkään pitkään aikaan, talvisateetkin ovat kohta tulossa.
Muutosta on sekin, että aurinkolomakausi näyttää jatkuvan vielä marraskuussakin. Vielä muutama vuosi sitten uimarannat oli marraskuussa tyhjinä auringonpalvojista.







Asfaltin rakosesta 
pilkistää Soljo, 
Commelina erecta















Lyijypuu, 
Leucaena leucocephala
helisyttää palkojaan tuulessa

















Palmukyyhky, 
Streptopelia senegalensis 
kukertaa usein pylvään päässä










                             Näitä jättiläisiä nousee kuin sieniä sateella Limassoliinkin

Onnellisten saari näyttää taas meille jotain tuttua ja jotain uutta. Innokkaina pyöräilijöinä meille on luonto aina avoinna. Mielenkiintoista, sillä jo nyt olemme saaneet vettä, pientä parin sentin vihreää pehmoista ruohonalkua jo näkyy joutomailla! Siitä se alkaa.
 A


2 kommenttia:

  1. Sinä jätit taas Suomen ja matkasit sinne kauas.
    Kaikkea hyvä sinun sinne.

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos Sylvi! Ihanaa on sinun syksysi ja niin kaunis. Muistathan, että "Luonto on Jumalan rakkauskirje ihmiselle", sitä kirjettä on hyvä lukea vaikka joka päivä!

    VastaaPoista