Urheilua, urheilua . . .

Hauskaa, kun ihmiset likkuvat, eri lailla, eri paikoissa, ulkona, etenkin ulkona. Täällä sille on suuremmat mahdollisuudet läpi vuoden kuin meillä Suomessa. Ei, onhan Suomessakin mahdollisuus liikkua läpi vuoden, ulkonakin, mutta lajeja pitää vain vaihdella.

Tässä osassa kaupunkia, jossa meidän kotimme on, ja josta omille pyöräretkillemme suuntaamme emme voi välttyä näkemästä lukuisia jalkapallokenttiä. On aivan uusia ja vanhempia ja sitten vielä pienempiä futsalkenttiäkin. Viikonloppuisin kaikille riittää potkijoita ja kentän reunalle katsojiakin. Joskus arkenakin pojat harjoittelelvat kentillä. Etenkin kun pelaajat ovat pieniä poikia, vanhemmat kannustavat omia vesojaan suurella innolla. Entäs sitten kun naiset ovat kentällä! Sen voi vain arvailla!    

Eri maiden pyöräily-joukkueet käyvät täällä harjoittelemassa ja pyyhältävät ohitsemme viuhahtaen vaan. 

Usein moikkaammekin maantiellä toisiamme. Joskus heillä on auto edellä ja auto vielä perässäkin varmistamassa turvallista menoa. Pyöräliikkeessä piipahtaessaan he saavat nopean palvelun, suomme sen heille, meillähän on aikaa.

Meren äärellä kun ollaan on vesiurheilu kaikkien halukkaiden ulottuvilla. Meikäläinen ei edes ymmärrä kaikkia vesi-urheilulajeja, maakrapu kun on. Upeaa on seurata vesillä kiitämistä purjein tai meloen. .Joskus jää aivan lumoutuneena seuraamaan vesi-liikunnan vauhtia ja kauneutta, etenkin kovalla tuulella, miksei hiljaisempaakin lykkimistä rannan tuntumassa. Se on outoa liikkumista, on sellaista edestakaista etenemistä

Tältä saarelta on saatu metsästettyä paljon eläimiä pois päiviltä, mutta harjoitellahan aina voi. Germasogeian laakson rinteellä on jousiampujien oma paikka. Usein siellä harjoitellaann, arkenakin. Moikkaamme heitä ohi pyöräillessämme. Eräänä päivänä siellä harjoiteltiin "vaistoampumista", onneksi ei tullut harhalaukausta, niin läheltä meidän reittimme kulki! Vauhtia vain lisättiin.

Maastopyöräilijät harjoittelevat Amathusvuoren rinteillä ylös- alas.

Maastossa ajettaessa ei tarvitse välittää vasemman puolen liikenteestä

Kun retkemme vie Parekklisiasta Finikariaan halki mäntymetsikön, raikaa kunnon paukuttelun ääni pitkälle. Siellä ammutaan savikiekkoja. Vanha, entinen ampumapaikka on aivan tienvierellä rinteet ovat punaisia kiekonpaloja täynnä, kuin unikkoja rinteellä. Kaunista jätettä.

A